Matcha tunnetaan kirkkaanvihreästä väristään, hieman ruohoisesta maustaan ja erityisesti siihen liitetyistä terveysväitteistä. Sen yhteydessä kuulee usein puhuttavan antioksidanteista, keskittymiskyvystä ja jopa aineenvaihdunnasta. Mutta kuinka paljon näistä väitteistä oikeastaan tiedetään?
Matcha sisältää teen luontaisia bioaktiivisia yhdisteitä, kuten katekiineja, L-teaniinia ja kofeiinia. Se poikkeaa tavallisesta haudutetusta vihreästä teestä siinä, että matchaa juodessa hienoksi jauhettu teelehti nautitaan kokonaisuudessaan.
Matcha sopii hyvin osaksi monipuolista ruokavaliota, mutta sen ympärille muodostuneisiin terveysväitteisiin kannattaa suhtautua maltillisesti. Kaikkia matchaan liitettyjä vaikutuksia ei voida päätellä pelkästään sen perusteella, mitä yhdisteitä teelehti sisältää.
Mitä matcha oikeastaan on?
Matcha on jauhettua vihreää teetä, joka valmistetaan Camellia sinensis -teekasvin lehdistä. Samasta kasvilajista valmistetaan myös esimerkiksi tavallinen vihreä tee, valkoinen tee, oolong ja musta tee. Erot syntyvät muun muassa kasvatuksesta ja siitä, miten lehdet käsitellään sadonkorjuun jälkeen.
Matchaa varten kasvatettavia teekasveja varjostetaan ennen sadonkorjuuta. Varjostus vaikuttaa lehtien koostumukseen ja muun muassa L-teaniinin ja klorofyllin määrään. Kerätyistä lehdistä valmistetaan tenchaa, joka jauhetaan hienoksi matchajauheeksi.
Tavallisessa teessä lehdet haudutetaan vedessä ja poistetaan ennen juomista. Matchajauhe sen sijaan vispataan veden joukkoon, joten koko jauhettu teelehti tulee juoman mukana nautittavaksi.
Mikä matchassa tekee siitä kiinnostavan?
Matchan koostumuksessa huomio kiinnittyy erityisesti kolmeen aineryhmään: katekiineihin, L-teaniiniin ja kofeiiniin.
Katekiinit ovat teen polyfenoleja, joista tunnetuin on EGCG eli epigallokatekiinigallaatti. Niillä on antioksidanttisia ominaisuuksia, ja juuri katekiinit ovat yksi syy siihen, miksi vihreä tee kiinnostaa myös terveyden näkökulmasta. Matchan koostumus ei kuitenkaan ole aina samanlainen, vaan esimerkiksi kasvatustapa, sadonkorjuu ja itse tuote vaikuttavat eri yhdisteiden pitoisuuksiin.
L-teaniini puolestaan on teekasville tyypillinen aminohappo. Matchan varjostettu kasvatustapa vaikuttaa teaniinin määrään lehdissä, ja L-teaniini liittyy myös matchalle ominaiseen umamiseen makuun.
Kolmas olennainen yhdiste on kofeiini – ja sitä matchassa voi olla yllättävän paljon.
Matcha sisältää myös kofeiinia
Matcha sisältää luontaisesti kofeiinia, ja sitä voi olla enemmän kuin tavallisessa haudutetussa vihreässä teessä.
Matchajauheiden kofeiinipitoisuuksissa on huomattavaa vaihtelua tuotteesta ja annoksesta riippuen. Kupillisen kofeiinimäärälle ei siksi voi antaa yhtä tarkkaa lukua, sillä siihen vaikuttavat sekä käytetty matcha että jauheen määrä.
Matchassa on kofeiinin lisäksi L-teaniinia, minkä vuoksi siitä puhutaan usein myös vireyden ja keskittymisen yhteydessä. Matchaa ei kuitenkaan kannata ajatella varsinaisena suorituskykyä parantavana tuotteena.
Onko matchassa paljon antioksidantteja?
Matcha sisältää polyfenoleja ja erityisesti katekiineja, joilla on antioksidanttisia ominaisuuksia. Yksi tunnetuimmista on EGCG, jota esiintyy vihreässä teessä yleisesti.
Matchan yhteydessä näkee toisinaan väitteen, että yksi kupillinen matchaa vastaisi 7–10 kupillista tavallista vihreää teetä. Näin yksinkertaista vertailua ei kuitenkaan voida tehdä luotettavasti.
Matchan ja tavallisen vihreän teen sisältämien yhdisteiden määrät vaihtelevat muun muassa teelaadun, kasvatuksen, annostelun ja valmistustavan mukaan. Lisäksi matchakasvien varjostaminen voi vähentää joidenkin katekiinien muodostumista verrattuna auringossa kasvatettuun vihreään teehen. Toisaalta matchassa nautitaan koko jauhettu lehti, mikä erottaa sen tavallisesta haudutetusta teestä.
Matchaa voi siis pitää hyvänä teen polyfenolien lähteenä, mutta yksittäisen matchakupillisen vertaaminen tiettyyn määrään tavallista vihreää teetä antaa asiasta turhan yksinkertaisen kuvan.
Mitä matchan terveysvaikutuksista tiedetään?
Matchan terveellisyydestä puhuttaessa huomio kohdistuu etenkin sen sisältämiin katekiineihin, L-teaniiniin ja kofeiiniin. Samoja yhdisteitä esiintyy myös muissa vihreissä teelaaduissa, mutta matchassa koko jauhettu teelehti nautitaan juoman mukana.
Matchaan liitetään paljon erilaisia terveysväitteitä aina keskittymiskyvystä aineenvaihduntaan ja sydänterveyteen. Kaikkia näitä vaikutuksia ei kuitenkaan voida suoraan päätellä siitä, että matcha sisältää tiettyjä yhdisteitä.
Matchaa kannattaakin ajatella ennen kaikkea yhtenä vihreän teen muotona eikä poikkeuksellisena terveysjuomana.
Puhdistaako matcha elimistöä?
Matchaa kuvataan toisinaan ”elimistöä puhdistavana” tai detox-juomana, mutta tälle väitteelle ei ole hyvää tieteellistä perustetta.
Matcha sisältää antioksidanttisesti vaikuttavia yhdisteitä, mutta tämä ei tarkoita samaa kuin elimistön ”puhdistaminen”. Nämä ovat kaksi eri asiaa, eikä niitä kannata sekoittaa keskenään.
Entä matchan maku?
Matchan maku voi yllättää ensimmäisellä kerralla. Siinä on tyypillisesti kasvimaisia ja ruohoisia sävyjä sekä matchalle ominaista umamia. Laadukkaassa matchassa maku voi olla pehmeä, täyteläinen ja jopa hieman makea, kun taas voimakas kitkeryys voi johtua sekä itse tuotteesta että valmistustavasta.
Jos matchan juo sellaisenaan veden kanssa, laadulla on tavallista enemmän merkitystä. Leivonnassa ja smoothieissa hienovaraisimmat makuerot eivät puolestaan erotu yhtä selvästi.
Myös veden lämpötila vaikuttaa lopputulokseen. Liian kuuma vesi voi korostaa kitkeryyttä.
Miten matcha valmistetaan?
Matchan valmistukseen tarvitset vain matchajauhetta ja vettä. Perinteinen bambuvispilä eli chasen helpottaa tasaisen vaahdon tekemistä, mutta alkuun pääsee muillakin välineillä.
Lisää kuppiin noin 1–2 grammaa matchajauhetta ja pieni määrä noin 70–80-asteista vettä. Vispaa jauhe tasaiseksi ja lisää vettä sen mukaan, kuinka vahvan juoman haluat. Matchasta voi valmistaa myös matcha latten lisäämällä joukkoon maitoa tai kasvipohjaista juomaa.
Matchaa ei suodateta kuten tavallista irtoteetä. Jauhe jää juomaan ja nautitaan kokonaisuudessaan.
Jos eri teelaatujen lämpötilat kiinnostavat tarkemmin, katso myös teen haudutuslämpötila -oppaamme.
Miten matcha kannattaa säilyttää?
Matchan maku, väri ja aromit kärsivät valosta, lämmöstä, kosteudesta ja ilmasta. Pakkaus kannattaa siksi sulkea huolellisesti jokaisen käyttökerran jälkeen ja säilyttää valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Matcha imee myös helposti ympäristön hajuja, joten voimakkaasti tuoksuvat elintarvikkeet eivät ole sille parhaita säilytysnaapureita.
Mihin matchaa voi käyttää?
Matchaa ei tarvitse juoda pelkästään perinteisenä teenä. Sen voimakas vihreä väri ja tunnistettava maku toimivat hyvin esimerkiksi:
- matcha lattessa
- smoothieissa
- jogurtin tai puuron joukossa
- jäätelössä
- leivonnassa ja jälkiruoissa.
Juotavaksi ja ruoanlaittoon tarkoitettujen matchojen välillä voi olla eroja sekä hinnassa että maussa. Kallista ja hienostuneen makuista matchaa ei yleensä kannata käyttää taikinaan, jossa muut raaka-aineet peittävät sen hienovaraisemmat aromit.
Millainen matcha kannattaa valita?
Matchapakkauksissa tulee usein vastaan nimityksiä kuten ceremonial grade, premium grade ja culinary grade. Luokitukset eivät kuitenkaan ole täysin yhtenäisiä eri valmistajien välillä, joten pelkkään pakkauksessa lukevaan laatuluokkaan ei kannata perustaa valintaa. Käyttötarkoituksesta saa paremman lähtökohdan.
Matcha sellaisenaan juotavaksi
Jos matchan haluaa nauttia perinteiseen tapaan veden kanssa, kannattaa valita pehmeän ja tasapainoisen makuinen matcha, joka on tarkoitettu nimenomaan juotavaksi sellaisenaan. Ceremonial grade -nimitystä käytetään usein tämän tyyppisistä tuotteista.
Esimerkiksi Clearspring Matcha Ceremonial Grade sopii vaihtoehdoksi, kun matcha halutaan nauttia sellaisenaan veden kanssa.
Matcha latteen
Matcha latteen ei välttämättä tarvita kaikkein hienostuneinta tai kalleinta matchaa. Maidon tai kasvijuoman joukossa hieman voimakkaampi matchan maku toimii hyvin, ja hienovaraisimmat aromit jäävät joka tapauksessa osittain muiden makujen alle.
Esimerkiksi Clearspring Matcha Premium Grade on yksi vaihtoehto matcha latten valmistamiseen.
Matcha leivontaan ja smoothieihin
Leivontaan ja smoothieihin sopii hyvin voimakkaamman makuinen matcha, joka erottuu muiden raaka-aineiden joukosta. Kalliin, sellaisenaan juotavaksi tarkoitetun matchan käyttäminen taikinaan ei yleensä tuo vastaavaa hyötyä, sillä sen hienovaraisimmat aromit jäävät helposti muiden makujen alle.
Esimerkiksi Moya Matcha Daily sopii vaihtoehdoksi smoothieihin, latteihin ja ruoanlaittoon.
Myös väri antaa vihjeitä matchan laadusta ja tuoreudesta. Hyvä matcha on yleensä kirkkaan vihreää, kun taas selvästi kellertävä tai ruskehtava jauhe voi olla heikompilaatuista tai menettänyt tuoreuttaan. Väriä ei kuitenkaan kannata käyttää yksin laadun mittarina.
Onko matcha siis terveellistä?
Matchaa voi perustellusti pitää kiinnostavana osana ruokavaliota. Se sisältää muun muassa katekiineja, L-teaniinia ja kofeiinia, ja koko jauhetun teelehden nauttiminen erottaa sen tavallisesta haudutetusta vihreästä teestä.
Matchan ympärille on kuitenkin syntynyt myös väitteitä, jotka menevät pidemmälle kuin mitä sen koostumuksesta voidaan päätellä. Matcha ei ”puhdista elimistöä”, eikä yksittäiseen kupilliseen kannata liittää suuria terveysodotuksia.
Jos pidät matchan mausta, sitä voi hyvin nauttia osana tavallista ruokavaliota. Sen kiinnostavimmat ominaisuudet löytyvät itse teelehdestä – ilman superfood-lupauksiakin.
