Vegaaniruokavalio voi olla monipuolinen ja ravitsemuksellisesti riittävä, mutta muutaman ravintoaineen saanti vaatii erityistä huomiota. Tärkeimpiä ovat B12-vitamiini, D-vitamiini ja jodi. Myös kalsiumin, raudan, sinkin, B2-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen saanti kannattaa huomioida.
Kaikkia ravintoaineita ei tarvitse hankkia erillisistä ravintolisistä. Esimerkiksi täydennetyt kasvijuomat voivat sisältää useita vegaanille tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita. Toisaalta pelkkä monivitamiini ei välttämättä kata kaikkia tarpeita.
B12-vitamiini – vegaaniruokavalion tärkein varmistettava vitamiini
B12-vitamiinia tarvitaan hermoston normaaliin toimintaan ja punasolujen muodostumiseen. Sitä saadaan luontaisesti pääasiassa eläinperäisistä elintarvikkeista, joten vegaanin on varmistettava saanti B12-vitamiinilla täydennettyjen elintarvikkeiden tai ravintolisän avulla.
Aikuisen suositeltava B12-vitamiinin saanti on noin 4 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Esimerkiksi B12-vitamiinilla täydennetty kasvijuoma voi täydentää päivittäistä saantia. Jos juoma sisältää B12-vitamiinia 0,38 mikrogrammaa desilitrassa, 2,5 dl:n lasillisesta saa sitä 0,95 mikrogrammaa. Riittävän saannin varmistaminen edellyttää kuitenkin myös muiden B12-vitamiinin lähteiden huomioimista.
B12-vitamiinin saannin voi varmistaa esimerkiksi:
- B12-vitamiinilla täydennetyillä elintarvikkeilla, kun niitä käytetään säännöllisesti ja riittävästi.
- Vegaanille sopivalla B12-vitamiinivalmisteella.
- Sopivalla monivitamiinilla, jos sen B12-vitamiinimäärä vastaa tarvetta.
B12-ravintolisän annos voi olla huomattavasti neljää mikrogrammaa suurempi, koska imeytyminen riippuu myös kerta-annoksen suuruudesta.
Joskus B12-vitamiinin lähteiksi mainitaan merilevä, spirulina ja fermentoidut elintarvikkeet. Niiden sisältämät B12-vitamiinin kaltaiset yhdisteet eivät kuitenkaan välttämättä ole elimistön hyödynnettävissä, joten niitä ei pidetä luotettavina B12-vitamiinin lähteinä.
D-vitamiini – huomioi Suomen vuodenajat
Suomessa D-vitamiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti pimeään vuodenaikaan, jolloin sitä ei muodostu ihossa merkittävästi auringonvalon vaikutuksesta.
Vegaaniruokavaliossa D-vitamiinia voi saada esimerkiksi täydennetyistä kasvijuomista, kasvipohjaisista jogurttivaihtoehdoista ja vitaminoiduista kasvirasvalevitteistä.
Jos kasvijuomassa on D-vitamiinia 1 mikrogramma desilitrassa, 2,5 dl:n lasillisesta saa sitä 2,5 mikrogrammaa. Täydennetyt elintarvikkeet voivat siten täydentää D-vitamiinin saantia, mutta niiden riittävyys riippuu päivittäisistä käyttömääristä.
Aikuisten D-vitamiinilisän tarve riippuu ruokavaliosta, iästä ja muista tekijöistä. Esimerkiksi 18–74-vuotiaille suositellaan Suomessa 10 mikrogramman D-vitamiinilisää loka–maaliskuussa, jos D-vitamiinin saanti ruoasta jää riittämättömäksi.
Vegaanille sopivissa valmisteissa voidaan käyttää D2-vitamiinia tai vegaanisista raaka-aineista valmistettua D3-vitamiinia. Kaikki D3-valmisteet eivät ole vegaanisia, joten alkuperä kannattaa tarkistaa tuotetiedoista.
Jos käytät sekä monivitamiinia että erillistä D-vitamiinilisää, laske niiden sisältämät annokset yhteen.
Lisätietoa D-vitamiinin saannista ja suosituksista löydät D-vitamiinioppaasta.
Jodi – ravintoaine, joka unohtuu helposti
Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien normaaliin muodostumiseen. Vegaaniruokavaliossa sen saanti voi jäädä vähäiseksi, koska kala ja maitotuotteet eivät kuulu ruokavalioon.
Jodia voi saada esimerkiksi jodilla täydennetyistä kasvijuomista, jodioidusta suolasta ja sopivista ravintolisistä.
Kaikki kasvijuomat eivät kuitenkaan sisällä jodia. Siksi pakkauksesta kannattaa tarkistaa nimenomaan jodipitoisuus.
Esimerkki: Jos kasvijuomassa on jodia 22,5 mikrogrammaa desilitrassa, 2,5 dl:n lasillisesta saa noin 56 mikrogrammaa jodia. Kahdesta lasillisesta kertyy noin 113 mikrogrammaa.
Tämä on merkittävä osa aikuisen päivittäisestä jodintarpeesta, mutta myös muiden jodin lähteiden riittävyys on huomioitava.
Jodioitu suola voi täydentää saantia, mutta suolan käyttöä ei kannata lisätä vain jodin vuoksi. Merilevää ei puolestaan kannata käyttää summittaisesti jodin lähteenä, sillä sen jodipitoisuus voi vaihdella erittäin paljon.
Kalsium, rauta, sinkki ja B2-vitamiini – mitä kannattaa syödä?
B12-vitamiinin, D-vitamiinin ja jodin lisäksi vegaaniruokavaliossa on muitakin ravintoaineita, joiden saanti kannattaa varmistaa.
Kalsium: valitse täydennetty kasvijuoma
Kalsiumilla täydennetty kasvijuoma on yksi helpoimmista tavoista täydentää vegaaniruokavalion kalsiumin saantia.
Jos tuotteessa on kalsiumia 120 mg desilitrassa:
- 2,5 dl antaa 300 mg kalsiumia.
- 5 dl antaa 600 mg kalsiumia.
Kalsiumia saa myös esimerkiksi kalsiumsuoloilla valmistetusta tofusta ja joistakin vihreistä kasviksista. Tofun kalsiumpitoisuus riippuu valmistustavasta, joten pakkausmerkintä kannattaa tarkistaa.
Rauta: yhdistä palkokasvit C-vitamiinin lähteeseen
Rautaa saa esimerkiksi linsseistä, pavuista, täysjyväviljasta ja siemenistä.
Kasviperäinen rauta imeytyy heikommin kuin lihassa esiintyvä hemirauta, mutta C-vitamiini edistää sen imeytymistä.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi linssikastiketta, jonka kanssa syödään paprikaa tai tomaattia, tai täysjyväpuuroa, jonka päälle lisätään marjoja.
Rautalisä ei kuulu automaattisesti jokaisen vegaanin ruokavalioon.
Sinkki ja B2-vitamiini: monipuolisuus ratkaisee
Sinkkiä saa palkokasveista, täysjyväviljasta, pähkinöistä ja siemenistä. Näitä kannattaa käyttää vaihtelevasti päivän aterioilla.
B2-vitamiinia eli riboflaviinia saa muun muassa täydennetyistä kasvijuomista. Myös esimerkiksi mantelit ja sienet voivat täydentää sen saantia.
Yksittäistä ruoka-ainetta tärkeämpää on, että ruokavalioon kuuluu päivittäin useita eri ravintoaineiden lähteitä.
Omega-3-rasvahapot – rypsiöljyä, pähkinöitä ja siemeniä
Vegaaniruokavaliossa kannattaa kiinnittää huomiota myös omega-3-rasvahappojen saantiin.
Rypsiöljy, saksanpähkinät sekä pellavan- ja chiansiemenet sisältävät alfalinoleenihappoa eli ALA:a, joka on välttämätön omega-3-rasvahappo.
Oliiviöljy on puolestaan hyvä kertatyydyttymättömän rasvan lähde, ja erityisesti ekstra-neitsytoliiviöljy sisältää myös polyfenoleja. Sen omega-3-pitoisuus on kuitenkin pieni.
Oliiviöljyä ja rypsiöljyä voi hyvin käyttää rinnakkain. Esimerkiksi oliiviöljy sopii salaatinkastikkeisiin ja rypsiöljy ruoanvalmistukseen. Myös pähkinöillä ja siemenillä voi täydentää pehmeiden rasvojen saantia.
Kasviperäisestä ALA-rasvahaposta muodostuu elimistössä jonkin verran pitkäketjuisia EPA- ja DHA-rasvahappoja, mutta muuntuminen on rajallista. Vegaanisia EPA- ja DHA-valmisteita valmistetaan myös mikrolevistä.
Mitä vegaanin kannattaa syödä päivän aikana?
Toimiva vegaaniruokavalio ei edellytä monimutkaista ateriasuunnittelua. Tärkeää on, että päivittäiseen syömiseen kuuluu riittävästi energiaa, monipuolisia proteiinin lähteitä, kasviksia, täysjyväviljaa ja sopivia rasvoja.
Esimerkiksi yksi päivä voisi näyttää tältä:
| Ateria | Esimerkki |
|---|---|
| Aamupala | Täysjyväkaurapuuro, 2,5 dl täydennettyä soija- tai kaurajuomaa, marjoja ja pähkinöitä |
| Lounas | Linssikastike, täysjyväriisiä, paprikaa ja kasviksia |
| Välipala | Täydennetty kasvipohjainen jogurttivaihtoehto ja hedelmä |
| Päivällinen | Tofua, perunaa tai täysjyväviljaa, kasviksia ja oliiviöljypohjainen kastike |
| Iltapala | Täysjyväleipää, hummusta ja kasviksia |
Tämä on esimerkki aterioiden koostamisesta, ei laskennallisesti tarkistettu koko päivän ravintoaine- tai energiansaanti.
Vegaaniruokavaliossa kannattaa suosia kasvijuomia ja kasvipohjaisia jogurttivaihtoehtoja, joihin on lisätty kalsiumia, D-vitamiinia, B12-vitamiinia ja jodia. Kaikki tuotteet eivät sisällä näitä ravintoaineita, joten niiden määrät kannattaa tarkistaa pakkauksesta.
Voiko vitamiinien saannin tarkistaa verikokeilla?
Jos et tiedä, saatko ruokavaliostasi riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita, joidenkin ravintoaineiden tilannetta voidaan selvittää laboratoriotutkimuksilla.
Esimerkiksi B12-vitamiinin saantia ja elimistön B12-vitamiinitilannetta voidaan arvioida verikokeilla. D-vitamiinitasoa mitataan veren kalsidiolipitoisuudesta (25-OH-D), ja ferritiini auttaa arvioimaan elimistön rautavarastoja.
Kaikkia ravintoaineita ei kuitenkaan voi mitata yhtä yksinkertaisesti. Esimerkiksi yksittäinen virtsan jodimääritys ei yleensä kerro luotettavasti yksilön pitkäaikaisesta jodinsaannista.
Verikokeet voivat täydentää ruokavalion arviointia, mutta ne eivät korvaa sitä. Myös säännöllisesti käytettyjen elintarvikkeiden ja ravintolisien koostumus kannattaa tarkistaa.
Millainen monivitamiini sopii vegaanille?
Monivitamiini voi olla käytännöllinen ratkaisu, jos haluat täydentää useamman ravintoaineen saantia yhdellä valmisteella. Se ei kuitenkaan ole automaattisesti paras tai ainoa vaihtoehto.
Ennen ostamista kannattaa tarkistaa erityisesti kolme asiaa:
- B12-vitamiini: sisältääkö valmiste sitä riittävästi suhteessa muuhun saantiisi?
- D-vitamiini ja jodi: sisältyvätkö ne valmisteeseen ja millaisina annoksina?
- Päällekkäisyydet: saatko samoja ravintoaineita jo erillisistä valmisteista tai täydennetyistä elintarvikkeista?
Myös valmisteen vegaanisuus on varmistettava. Pelkkä kasviperäinen markkinointi ei kerro kaikkien ainesosien alkuperästä.
Erilaisia koostumuksia voit vertailla monivitamiinivertailussa.
Usein kysyttyä
Voiko vegaani saada kaikki vitamiinit ilman ravintolisiä?
B12-vitamiinin saanti on varmistettava luotettavasti täydennetyillä elintarvikkeilla tai ravintolisällä. D-vitamiinin ja jodin riittävyys riippuu muun muassa täydennettyjen tuotteiden käytöstä. Kaikkien ravintoaineiden saantia ei voi varmistaa pelkästään sillä, että ruokavalio sisältää paljon kasviksia.
Riittääkö yksi lasillinen kasvijuomaa päivässä?
Yksi lasillinen voi täydentää usean ravintoaineen saantia, mutta se ei yleensä yksin turvaa kaikkia vegaaniruokavaliossa erityistä huomiota vaativia ravintoaineita. Ratkaisevaa on tuotteen koostumus ja muu päivän ruokavalio.
Tarvitseeko vegaani aina rautalisän?
Ei. Rautaa saa myös kasvikunnan tuotteista, ja sen saantiin voidaan vaikuttaa ruokavalion koostumuksella. Rautalisän tarve ei määräydy pelkästään sen perusteella, että ruokavalio on vegaaninen.
Onko vegaaninen monivitamiini parempi kuin erilliset vitamiinit?
Ei välttämättä. Jos tarvitset vain tiettyjä ravintoaineita, erillinen valmiste voi olla selkeämpi. Monivitamiini on käytännöllinen vaihtoehto silloin, kun sen koostumus vastaa useamman ravintoaineen täydentämistarvetta.




